noista homeisista laudoista tuolla kasassa
noista vanhoista laudanpätkistä
ennen vihreitä
nyt vihreämpiä
yhtä vanhoja kuin isoisä, eikö
Niin
Kerääthän minulle kosmista säteilyä
noihin pölyn nuolemiin pulloihin, jotka
seisovat noilla homeisilla, vihreillä hyllyköillä
laudat, jotka kuitenkin jätit omaan arvoonsa
Pullot
yhtä hauraita kuin isoisä
eikö
Niin
Kokoathan minulle asuinpaikan
tuosta laiskasta pölystä, joka
edelleen asuttaa noita kenties lasisia pulloja
joihin et kuitenkaan koskenutkaan
Pöly
yhtä
harmaata
kuin
isoisä
eikö
Ei aivan
Hän kuiskaa
Suukko otsalle
peittelee kyyneleet
ja käpertyy multaan
Tuleeko sinustakin isoisä
Tuleeko minustakin iso
Minä en tiedä
Hyvää yötä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti