Kun huutaa yöhön, aamu vastaa - 1.

Ei meri minulle mitään kuiski.

Stereotypioiden irvikuvaksi en antaudu, kliseiden ikeen alle murskattavaksi.

Vain ääntä meri pitää,

sanotaan nyt vaikka että voihkii.

Tulikärpästen valloittama ranta,

                                           rantaviiva ja

pimeä alue meren selällä koska sinne ei valo yllä

sillä

valo kurottaa ylöspäin.

Verhoaa taivaan.

Kulottaa horisontin takaa.

älä huoli

kyllä aidon maailmanlopun palon lopulta tunnistaa.

Tunnistaa varmasti

Tähdet eivät ole paikallaan ja kuu makaa väärinpäin.

Kerrankin olisi mahdollista laskea nuo hohtavat pisteet

                                                                                       ilman pelkoa, että

                  sekoaa

                                     l

                                       a

                                      s

                                         k

                                    u

                                          i

                                          s

                                      s

                                             a

Perverssikysymys

Leikkaussali 3

Uusiokäytetty kohde

                                   kun kierrätyksen kanavat patoutuvat

huone kaikuu

                       ja hetki toistaa itseään

Joku pyysi ystävällisesti vetämään housut takaisin ylös.

minä pyysin vyötä

se lähti

muttei ketään kuulunut

Voisit satuttaa itseäsi.

minä en ole sen arvoinen

Joku tarttuu housujen vyötäisistä ja nostaa sulavalla liikkeellä.

Niin pehmeää.

Kosketuspintaa on vähän ja altistuminen vaaratonta.

Reaktiota ei tapahtunut paikassa, johon harva paljas käsi on ennen kurottanut.

Enää ei tarvitse kurottaa.

minä en kurota

Leikkaussali 1

kuka tahansa kykenee

viiltämään

ja leikkaamaan irti

        itsensä todellisuudesta

                  kuka tahansa

                saa leiman papereihinsa

ja viettää kierrätettyjä hetkiä muiden sormeiltavana

ankkuroituu tyhjään nautintoon

pelastaen ympäröivän ymmärryksen

jääden itse viimeisen junan kyydistä

ja hetki toistaa itseään

minä ankkuroidun sinuun

mutta metalli ei soinnu

Toimisto 

yksinäinen kahvikuppi pöydän kulmalla

kukaan ei muista

käyneensä täällä

Takaisin kaduille

Meidät on riisuttu

älä sano niin

hyvä on

Me olemme riisuneet elämän yltämme

ja rappio suoristaa jäseniään

Tämän päivän lapset

Tämän päivän lapset eivät pidä mekkalaa
sillä heidät vaiennetaan jo ennen synnytysprosessin alkua

He paiskovat astioita turhautuneisuuttaan

sillä heidän kirjoitustaan ei sinäkään aamuna

julkaistu lehdessä

osaavat valittaa

mutteivät kyseenalaistaa

Tämän päivän lapset ja heidän pölyttyneet hartiansa

vaikka luulevatkin itse olevansa liikkeessä

Tämän päivän lapsissa on se vikana

kun he eivät omaa tarpeeksi lapsenmielisyyttä

väsäävät turhia puheita

ja laahaavia

tekoviisaita kirjoituksia

Hiekkalaatikoilla ei näy

             enää

                         ketään