torstai 24. helmikuuta 2011

Pohtimanti

Olen passiivinen ihminen
         Yhteisen kunnan kapalolapsi
                 mallikansalaiseksi räätälöity riivikuva


                                            kun nukkaa löytyy varpaiden
                              välistä sitä tahtoo kerätä astiaan ja
                         välistä sitä tahtoo vain antaa varpaiden olla


viriilejä

Olen otsaa omaava
                    on omavastuu ja omaa löytyy
              päittäin ja bastuu sähköä sekä puuta luovasti yhdistellen

                  Mittatilaustyö suoraan toimistolta
                     Olen karvasta keinokuitua
                               ja silloin tällöin pakastekinkku
   kerran vuodessa
                              ruusujäädyke

ja välistä sitä tahtoo vain antaa varpaiden olla
ja välistä sitä antaa vain
lankojen riiputtaa
Osaakos teidän lapset jo tavuttaa?
                        

maanantai 21. helmikuuta 2011

Metsäkeskeisyys


kun vaeltaa ajatuksen edellä 
tietäen, että
 liian pitkäksi aikaa pysähtyminen voi olla vaarallista.



Lihasmassat murskaavat alleen itsensäkin.

Paineen keskittymä 
                                     katoaa, kun 

        kukaan ei oikeastaan kiinnitä huomiota. 


torstai 10. helmikuuta 2011

Konkreettisesti voidaksemme

Korvakuulolta uskottelemme itsellemme:
rakennamme taikinaista puutarhaa,
mikään ei koskaan valmistu, no sehän tiedettiin.


Vaan terävimmät kuulakärjet,
eivät pistä,
kun eivät kumarru niin alas. Keskenään jääkööt
mittelemään.


Tahdistin vingutti hätäsooloaan.
Naapurit kuulivat kaiken, naapurit
mikä teihin tuli?


Todellinen nimi
ei koskaan tullut ilmi. Ei
ole vihan voittanutta.
Loimuava liha, johon käymme käsiksi
toisistamme riippumattomiksi, kykenemättömiksi.
Loimuttaa lihaa.

vähitellen kivitellen



kuka otti keneltäkin lämmintä?

Vuolu

Tuhlatut tunnit


Kursivat kasvot kokoon.
Nenänvarteen toista tikkiä ja kasvoi
puista silkkiä


pieluksiimme untuvaa kun
kivetykseen kyllästyi

torstai 3. helmikuuta 2011

Minäpä kuolin rannalla

Ravut

 kuolleet 

  rannalla   


keskustelevat


hiekan


narinalla
 joka


      arinalla lämmin pellillinen


                                                                kuka rajaa
                                                                          
                                                                      horisonttiaan toisen
                                                              
                                                                 upottaessa kasvojaan hiekkaan joka


                      koskemattomana säilyttää muotonsa




Tiedän


että joku nämä rannat
                
  y   h   d   i   s   t   ää      


mutta    


 kävellen
    
     sitä


 ei


voi ylittää
                      
                  hukkumatta








   joku
      nämä
          rannat
               yhdistää,         meri


                                                              
              
       se


ei
                        ole


vastausta minulla

 ei

ole

aikaa

etsiä