keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Työpäivän päätteeksi on vessa vedettävä kymmeniä kertoja. On koettava. Mies nojaa kaakeleihin ja tajuaa 


paperin olevan lopussa. Ei muista pestä käsiään. Työpäivän päätteeksi koti haisee ja tuo mieleen lapsuuden


 metsän. Viemäriputki kukkulaan porattuna. Ystävät yllytti. Päästä päähän. Se oli ahdas ja valoa juuri, juuri näki. 


Joku tönäisi selästä. Jalka upposi senttejä syvään. Muisto siitä, kun vartalo kaatui kumolleen ja kasvot 


mahdollisesti omiin jätöksiinsä uppoutui.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti