Työpäivän päätteeksi on vessa vedettävä kymmeniä kertoja. On koettava. Mies nojaa kaakeleihin ja tajuaa
paperin olevan lopussa. Ei muista pestä käsiään. Työpäivän päätteeksi koti haisee ja tuo mieleen lapsuuden
metsän. Viemäriputki kukkulaan porattuna. Ystävät yllytti. Päästä päähän. Se oli ahdas ja valoa juuri, juuri näki.
Joku tönäisi selästä. Jalka upposi senttejä syvään. Muisto siitä, kun vartalo kaatui kumolleen ja kasvot
mahdollisesti omiin jätöksiinsä uppoutui.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti