riippuvat nyt kehyksissään seinälläni.
Tuuheat viikset sekä kulmakarvat
ja lasittunut, kylmä katse.
Jos suljen suuni, näen minä ilmeenne paremmin, sekä kuulen herjauksenne.
Jos peitän silmäni, kuulen minä sananne, ja pystyn niihin osuvasti vastaamaan.
Jos suljen korvani, näen minä ilmeenne, mutta en tiedä mihin vastata.
Pahaa maailmassa on niin paljon, että tilanpuutteesta voi pian syntyä ongelma.
Pyöreiden pöytien konferensseissa pääpuheenaiheena
mihin lähetämme orvot lapset
sekä lapsettomat naiset
kodittomat rammat sokeat
sillanalustoja asuttavat pummit
Ja lautasliinaan kirjataan erilaisia näkökulmia
kaasukammiot, soramontut
kaikki jo käytetty
mutta vanhassa vara parempi
Toteaa viinan karhentama ääni sikarinsavun seasta
Papereihin lyödään leima
ja miehet poistuvat huoneestani kukin omalle taholleen
ääneti
valitsen
sulkea silmäni
en välitä teitä nähdä
kuulen tulonne
ja voin viinan karhentamalla äänelläni todeta
kuinka olenkaan teitä odottanut
itsesarkasmi
VastaaPoistaKun ei ole ketään, kelle soittaa täytyy hyväksyä peilin tarjoama seura.
VastaaPoista(Aina on joku kelle soittaa.)
VastaaPoistaTyylikäs teksti!