Pohtimanti

Olen passiivinen ihminen
         Yhteisen kunnan kapalolapsi
                 mallikansalaiseksi räätälöity riivikuva


                                            kun nukkaa löytyy varpaiden
                              välistä sitä tahtoo kerätä astiaan ja
                         välistä sitä tahtoo vain antaa varpaiden olla

viriilejä

Olen otsaa omaava

                    on omavastuu ja omaa löytyy

              päittäin ja bastuu sähköä sekä puuta luovasti yhdistellen

                  Mittatilaustyö suoraan toimistolta

                     Olen karvasta keinokuitua

                               ja silloin tällöin pakastekinkku

   kerran vuodessa

                              ruusujäädyke

ja välistä sitä tahtoo vain antaa varpaiden olla

ja välistä sitä antaa vain

lankojen riiputtaa

Osaakos teidän lapset jo tavuttaa?

                        

Metsäkeskeisyys

kun vaeltaa ajatuksen edellä 

tietäen, että

 liian pitkäksi aikaa pysähtyminen voi olla vaarallista.

Lihasmassat murskaavat alleen itsensäkin.

Paineen keskittymä 

                                     katoaa, kun 

        kukaan ei oikeastaan kiinnitä huomiota. 

Konkreettisesti voidaksemme

Korvakuulolta uskottelemme itsellemme:
rakennamme taikinaista puutarhaa,
mikään ei koskaan valmistu, no sehän tiedettiin.


Vaan terävimmät kuulakärjet,
eivät pistä,
kun eivät kumarru niin alas. Keskenään jääkööt
mittelemään.


Tahdistin vingutti hätäsooloaan.
Naapurit kuulivat kaiken, naapurit
mikä teihin tuli?


Todellinen nimi
ei koskaan tullut ilmi. Ei
ole vihan voittanutta.
Loimuava liha, johon käymme käsiksi
toisistamme riippumattomiksi, kykenemättömiksi.
Loimuttaa lihaa.

vähitellen kivitellen


kuka otti keneltäkin lämmintä?

Vuolu

Tuhlatut tunnit


Kursivat kasvot kokoon.
Nenänvarteen toista tikkiä ja kasvoi
puista silkkiä


pieluksiimme untuvaa kun
kivetykseen kyllästyi

Minäpä kuolin rannalla

Ravut

 kuolleet 

  rannalla   

keskustelevat


hiekan


narinalla
 joka


      arinalla lämmin pellillinen


                                                                kuka rajaa
                                                                          
                                                                      horisonttiaan toisen
                                                              
                                                                 upottaessa kasvojaan hiekkaan joka


                      koskemattomana säilyttää muotonsa




Tiedän


että joku nämä rannat
                
  y   h   d   i   s   t   ää      


mutta    


 kävellen
    
     sitä


 ei


voi ylittää
                      
                  hukkumatta








   joku
      nämä
          rannat
               yhdistää,         meri


                                                              
              
       se


ei
                        ole

vastausta minulla

 ei

ole

aikaa

etsiä

Pinnasängystä kuuluu ääniä

Lajikumppani,

Tiedettiin toisistamme liikaa

toiset tiesivät meistä liian vähän

Mahtaa olla kaunista siellä,

johon minä en uskaltanut

jonne sinä karkasit

vai katosit?

      Joulukortit 

               eksyvät matkatessaan

                        uuden vuoden 

              toivotukset kaapataan maanteillä

Sielun sävyt

Tahtoisin julkaista sinusta
kokoelman katkelmia, joita
tiedän sinun lausuneen ikkunalasille


maailma odottaa, voi
olla vaarallista myöhästyä

myöhemmin tuli minusta sinkku

ja sinä päädyit b-puolelleni

Julkaisukelvottoman materiaalin

                      tie tietenkin käy

                                                  ryypäten katuojaan