Korvakuulolta uskottelemme itsellemme:
rakennamme taikinaista puutarhaa,
mikään ei koskaan valmistu, no sehän tiedettiin.
Vaan terävimmät kuulakärjet,
eivät pistä,
kun eivät kumarru niin alas. Keskenään jääkööt
mittelemään.
Tahdistin vingutti hätäsooloaan.
Naapurit kuulivat kaiken, naapurit
mikä teihin tuli?
Todellinen nimi
ei koskaan tullut ilmi. Ei
ole vihan voittanutta.
Loimuava liha, johon käymme käsiksi
toisistamme riippumattomiksi, kykenemättömiksi.
Loimuttaa lihaa.
vähitellen kivitellen
kuka otti keneltäkin lämmintä?
torstai 10. helmikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti