Minä olen käpertyneenä ja
minua ei tunnista kuin visuaalisesti.
mahdoton geometrian
kudos, johon mieli
ei kykene
vain peitteeni inho
hyytävää ihoa vasten, alastomuuden aistii
sillä keho on kuvottava
muuri, lihasten rakennelma.
Mieli on niin vajavainen,
kykenemätön
ylpeys turhautuu ja
kieltää toden itseltään ja
meiltä.
Käpertyneinä viemme niin paljon tilaa
yhteys omaan kehoon
on epämiellyttävintä. Mieli on sairas.
hikoava ylipainoinen vanhus
sätkii
portaissa kohtauksen
kourissa
keho on ruma. ruumis hyödyksi vain
hajotessaan. maaperän repiessä hajalle
välttämätön.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti