Lapsuuden rusko

Meidän isä käsittelee teidän mummon jäännöksiä,

kuuluu hiekkalaatikolta

joku sanoo viattomaan sävyyn.

Kun se pitää työpaikkaa kellarissa eikä

  äiti tykkää siitä mutta 

isä aina sanoo että näin 

tämä on tuottoisampaa ja vielä

 pari kuukautta vielä

  pari kuukautta

Ja sillä on liukuhihna samanlainen jolle äiti aina

 laittaa vihannekset leivät ja herkut kun ollaan kaupassa mutta isä laittaa tälle

 liukuhihnalle ihmisiä

Niiden ihmisten henki on noussut ylös niillä

 on tyhjät silmät ja isä aina

 sulkee ne silmät kun se on nostanut ne ihmiset sille hihnalle

Joskus kysyn iskältä että mitä   

   sitten parin kuukauden päästä mitä

ettei se tiedä se vastaa ettei

mutta se toivoo

ja äiti laskee päiviä sillä

  on kalenterissa rajapyykki kahden kuun kuluttua

ja se laskee päiviä

 eikä siltä uskalla kysyä mitä tapahtuu sen

jälkeen

niillä ihmisillä on tyhjät silmät ja jos

ei iskä niitä enää kahden

kuun päässä sulje niin en

tiedä kuka eikä

kukaan