torstai 2. joulukuuta 2010

Aina siihen asti, kun ohjauskammet ruostuvat



Kuka väärin ymmärtää värejä,
                                     antaa ajansuhteiden takoa toisiaan?

Ilkivalta ilmenee yhä selkeämmin
                             kaduilla,
                                          joita välinpitämättömät kädet ovat kalunneet.

on aika koota jälleen.




Tapahtui kerran

kaduilta, joilta ei saattanut nähdä kattotasanteelle saakka.

Kun mihinkään ei mahdu käpertymään

            No, onhan noita lupauksia tullut kirjoiteltua
                              Piirretty on katukivetyksiin väreillä, joita vastaan sade vieläkin taistelee.




               Turhaan palavat kynttilät hautakivien juurilla
                           eivät kuolleet kaipaa romantiikkaa.





                  Eivät sanat pysy koossa ja
kansiot putoavat hyllyiltä kun
                                                         joku potkaisee seinää naapurihuoneessa

perjantai 12. marraskuuta 2010

Kun huutaa yöhön, aamu vastaa - 1.

Ei meri minulle mitään kuiski.
Stereotypioiden irvikuvaksi en antaudu, kliseiden ikeen alle murskattavaksi.
Vain ääntä meri pitää,
sanotaan nyt vaikka että voihkii.

Tulikärpästen valloittama ranta,
                                           rantaviiva ja
pimeä alue meren selällä koska sinne ei valo yllä
sillä
valo kurottaa ylöspäin.
Verhoaa taivaan.
Kulottaa horisontin takaa.

älä huoli
kyllä aidon maailmanlopun palon lopulta tunnistaa.

Tunnistaa varmasti

Tähdet eivät ole paikallaan ja kuu makaa väärinpäin.
Kerrankin olisi mahdollista laskea nuo hohtavat pisteet
                                                                                       ilman pelkoa, että


                  sekoaa
                                     l
                                       a
                                      s
                                         k
                                    u
                                          i
                                          s
                                      s
                                             a


tiistai 9. marraskuuta 2010

Perverssikysymys

Leikkaussali 3

Uusiokäytetty kohde
                                   kun kierrätyksen kanavat patoutuvat
huone kaikuu
                       ja hetki toistaa itseään

Joku pyysi ystävällisesti vetämään housut takaisin ylös.
minä pyysin vyötä
se lähti
muttei ketään kuulunut
Voisit satuttaa itseäsi.
minä en ole sen arvoinen

Joku tarttuu housujen vyötäisistä ja nostaa sulavalla liikkeellä.
Niin pehmeää.
Kosketuspintaa on vähän ja altistuminen vaaratonta.
Reaktiota ei tapahtunut paikassa, johon harva paljas käsi on ennen kurottanut.
Enää ei tarvitse kurottaa.
minä en kurota

Leikkaussali 1

kuka tahansa kykenee
viiltämään
ja leikkaamaan irti
        itsensä todellisuudesta

                  kuka tahansa
                saa leiman papereihinsa

ja viettää kierrätettyjä hetkiä muiden sormeiltavana
ankkuroituu tyhjään nautintoon
pelastaen ympäröivän ymmärryksen
jääden itse viimeisen junan kyydistä

ja hetki toistaa itseään
minä ankkuroidun sinuun
mutta metalli ei soinnu

Toimisto 

yksinäinen kahvikuppi pöydän kulmalla
kukaan ei muista
käyneensä täällä

Takaisin kaduille

Meidät on riisuttu

älä sano niin
hyvä on

Me olemme riisuneet elämän yltämme
ja rappio suoristaa jäseniään


Tämän päivän lapset

Tämän päivän lapset eivät pidä mekkalaa
sillä heidät vaiennetaan jo ennen synnytysprosessin alkua

He paiskovat astioita turhautuneisuuttaan
sillä heidän kirjoitustaan ei sinäkään aamuna

julkaistu lehdessä



osaavat valittaa
mutteivät kyseenalaistaa

Tämän päivän lapset ja heidän pölyttyneet hartiansa
vaikka luulevatkin itse olevansa liikkeessä

Tämän päivän lapsissa on se vikana
kun he eivät omaa tarpeeksi lapsenmielisyyttä
väsäävät turhia puheita
ja laahaavia
tekoviisaita kirjoituksia

Hiekkalaatikoilla ei näy
             enää
                         ketään

perjantai 29. lokakuuta 2010

Vaitiolo

en etsi mitään, sillä löytäminen ei ole sen arvoista



                                  panos
                                      korttirinkiin
        vai
               lippaaseen


              korotus
        vai
                                  laukaus

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Kädet lasia keväisin

Kevät on kaikessa
lasiset kädet,
jotka           muovaavat
savesta
itselleen pakoreittejä



Kevät on kaikessa
kukaan ei ole paikalla.
                                      ruusutarhan
                            läpi
                                          häilyvä savu


Lasiset kädet
jotka muovaavat savesta itselleen vaihtoehtoja.

lasiset kädet
joiden
ainoa          päämäärä
on pidättäytyä savessa

lasiset kädet
joiden liikerata
on harmittavan yksinkertainen

Savi sanoo sanansa
                               tyhjänpäiväistä
puhetta

lasiset kädet
jotka häpeävät hohtaa kirkkaina